Kuka asioistasi päättää siinä vaiheessa, kun et ikäännyttyäsi tai mahdollisen sairastumisen vuoksi kykene huolehtimaan itsestäsi? Tarkoittaako oikeustoimikelpoisuuden menettäminen automaattisesti sitä, että yleinen edunvalvoja ”virkaholhoojana” toimii puolestasi kaikissa tilanteissa?
Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa hoidon siltä varalta, että hän myöhemmin sairauden, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi tulee kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Valtuutuksella ennakoidaan mahdollista toimintakyvyttömyyttä ja valtuutetaan ennakolta valittu henkilö huolehtimaan asioista yksilöllisen tahtotilan mukaisesti.
Mikäli edunvalvontavaltuutusta ei ole tehtynä, määrittelee holhousviranomainen harkintansa mukaisesti sopivan henkilön edunvalvojan rooliin. Jos edunvalvottavan lähipiirissä ei ole tehtävään soveltuvaa henkilöä, määrätään tehtävään yleinen edunvalvoja. Tilanteissa, joissa yleinen edunvalvoja on määrätty edunvalvojaksi, ei oma yksilöllinen tahto asioiden hoidossa enää aina toteudu. Edunvalvontavaltuutus sen sijaan mahdollistaa hyvinkin yksilöidyt toimintatavat niin taloudellisissa asioissa kuin esimerkiksi hoitoa koskevissa asioissa. Kun edunvalvonnan tarve on jo syntynyt, on myöhäistä vaikuttaa omien asioiden hoitoon.
Edunvalvontavaltuutus tarjoaa edunvalvontavaltuutetulle enemmän liikkumavaraa kuin holhoustoimilain mukainen edunvalvonta mahdollistaa edunvalvojalle. Tämä on keskeistä, kun halutaan mahdollistaa yksilöllinen omaisuudenhoito ja sijoitustoiminta sekä toisaalta laadukas terveydenhoito ja hoiva. Terveydenhoidosta on mahdollista määrätä yhä tarkentavasti hoitotestamentilla, joka tulee sovittaa yhteen edunvalvontavaltuutuksen kanssa.
Laatimalla edunvalvontavaltuutus saavutetaan varmuus siitä, kuka edunvalvojan tehtävään määrätään sekä varmistetaan niin taloudellisten kuin henkilökohtaistenkin asioiden joustava hoito. Edunvalvontavaltuutuksella vältytään osasta edunvalvontaa koskevasta byrokratiasta, kuten vuositilin laatimisesta. Muun muassa asunto-osakkeiden myynti on toimenpide, joka on edunvalvontavaltuutetulle aina sallittu, mutta holhoustoimilain mukaisessa edunvalvonnassa aina luvanvarainen. Lisäksi esimerkiksi kiinteän omaisuuden myynti ja panttaus sekä riskipitoisten sijoitustuotteiden ostaminen ja myyminen ovat toimenpiteitä, jotka ilman edunvalvontavaltuutuksen yksilöityjä määräyksiä edellyttävät aina holhousviranomaisen lupaprosessia. Edunvalvontavaltuutuksella voidaan mahdollistaa myös omaisuuden lahjoittaminen vaikkapa lapsille tilanteessa, jossa oikeustoimikelpoisuus on menetetty.
Edunvalvontavaltuutetun tehtävään määrätään täydellistä luottamusta nauttiva läheinen kuten perheenjäsen tai ystävä. Lisäksi on mahdollista määrätä vara- ja toissijaisia valtuutettuja sekä valtuutettuja huolehtimaan yksittäisistä erikseen määritellyistä oikeustoimista. Huomattavaa on, että lahjoitusten toteuttaminen edellyttää esteettömän varavaltuutetun määräämistä.
Edunvalvontavaltuutuksen tulee täyttää tietyt määrämuodot ja olla kahden esteettömän todistajan allekirjoittama. Se tulee laatia asiaan perehtyneen lakimiehen avustuksella. Edunvalvontavaltuutus astuu voimaan siinä vaiheessa, kun se toimitetaan valtuutuksen tarpeen toteavan lääkärintodistuksen kanssa Digi- ja väestötietovirastoon. Ennen valtuutuksen vahvistamista viranomaisen toimesta, ei valtuutetulla ole oikeuksia toimia.
Edunvalvontavaltuutukseen perustuva edunvalvonta on varsinaista holhoustoimilain mukaista edunvalvontaa joustavampi ja kevyempi vaihtoehto. Valtuutus mahdollistaa ennalta määritellyt yksilölliset ratkaisut. PreLex Oy:n kokeneiden asiantuntijoiden avulla sinulle saadaan räätälöidyksi yksilöllinen edunvalvontavaltuutus, jolla varmistat asioidesi jouhevan hoidon tilanteessa, jossa et enää pysty toimimaan ja päättämään itsenäisesti. Ryhdythän ajoissa toimeen!
