Pääsäännön mukaan vakuutuksenottajan saadessa sijoitusvakuutuksesta vakuutussuorituksia vain vakuutuksen tuotto on vakuutuksenottajalle veronalaista pääomatuloa. Sen sijaan sovellettaessa tuloverolain 35 b §:ssä säädettyä ”Eräiden vakuutusten erityistä verotusmenettelyä” kaikki sijoitusvakuutukseen kertyneet tuotot verotetaan vakuutuksenottajalla jo sen verovuoden tulona, jona tuotot ovat kertyneet vakuutusyhtiölle.
KHO:n tuoreen vuosikirjaratkaisun mukaan tämä erityinen verotusmenettely ei tullut sovellettavaksi vakuutuksenottajan antaessa sijoituskohteiden vaihtoa koskevia toimenpidepyyntöjä vakuutusasiamiehelle. Asiassa oli kysymys siitä, voiko vakuutuksenottaja antaa sijoitusvakuutukseen liitettyjä sijoituskohteita koskevia toimenpidepyyntöjä vakuutusasiamiehelle menettämättä vakuutusten verotukseen liittyvää lykkääntymisetua.
Korkein hallinto-oikeus julkaisi 30.3.2022 ensimmäisen julkisen vuosikirjapäätöksensä KHO:2022:41 tuloverolain 35 b §:n tarkoittaman eräiden vakuutusten erityisen verotusmenettelyn soveltamisesta. Asiassa oli ratkaistavana, sovelletaanko erityistä verotusmenettelyä tuottoihin, jotka kertyvät kapitalisaatiosopimuksessa tarkoitetuille sijoituskohteille. Ratkaistavana olleessa tilanteessa vakuutuksenottaja antoi sijoituskohteiden vaihtoja koskevia toimenpidepyyntöjä vakuutusasiamiehelle, joka välitti pyynnöt vakuutusyhtiölle.
Ratkaisun mukaan vakuutusyhtiön katsottiin tekevän lopullisen päätöksen sijoituskohteen vaihdosta, jolloin vakuutuksenottajalla ei ollut erityisen verotusmenettelyn soveltamisen edellyttämää oikeutta tehdä vakuutukseen liittyviä toimeksiantoja vakuutusyhtiön puolesta kolmannen osapuolen kanssa.
Erityisestä verotusmenettelystä säädetään tuloverolain 35 b §:ssä. Säännöksen soveltaminen tarkoittaa käytännössä sijoitussidonnaiseen vakuutukseen liittyvän tuloverolain mukaisen ja Suomen verotuskäytännössä vakiintuneen lykkääntymisedun menettämistä. Sen vaikutukset vakuutuksenottajan verotukseen voivat olla merkittäviä. Koska säännös on suhteellisen uusi, sen soveltamista koskeva oikeuskäytäntö on tervetullutta.
Verohallinto käynnistää vakuutuksiin liittyvän valvontahankkeen
Verohallinto on 21.3.2022 tiedottanut käynnistävänsä uuden sijoitusvakuutuksia koskevan valvontahankkeen. Asiaa koskevassa Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön selvityksessä mainitaan tuloverolain 35 b § useaan otteeseen ja onkin odotettavissa, että kyseisen säännöksen soveltamisen edellytykset nousevat yhdeksi valvontahankkeen suurimmista kysymyksistä.
Tuore korkeimman hallinto-oikeuden päätös selventää tilannetta vakuutuksenottajien kannalta. Tilanne, jossa vakuutuksenottaja toimii itse varainhoitajana, ei aiheuta lainkohdan soveltamista, kunhan vakuutusyhtiöllä on lopullinen päätäntävalta sijoituksen hyväksymisestä. Korkein hallinto-oikeus ei antanut asiassa merkitystä sille, että vakuutusyhtiön päätöksenteko oli automatisoitu niiden sijoituskohteiden osalta, jotka oli vakuutusyhtiön toimesta jo aiemmin määritelty sallituiksi sijoituskohteiksi.
Ennen vuotta 2020 olleiden verovuosien osalta Verohallinnon erityisenä mielenkiinnon kohteena näyttää kokemuksemme perusteella olevan yleisen veronkiertosäännöksen soveltaminen vakuutuksiin, kun verovuodesta 2020 eteenpäin mielenkiinto on selkeästi siirtynyt tuloverolain 35 b §:n soveltamiseen. Asiaan liittyviä selvityspyyntöjä ja verotarkastuksia tulee meillä vastaan jatkuvasti, mikä indikoi sitä, että tuloverolain 35 b §:n tulkinnalle haetaan nyt aktiivisesti oikeuskäytäntöä.
PreLex on avustanut asiakkaita useissa sijoitussidonnaisten vakuutusten verotukseen liittyvissä selvityksissä ja verotarkastuksissa. Autamme mielellämme tuloverolain 35 b §:n tulkintaan ja muihin sijoitussidonnaisten vakuutusten verotukseen liittyvissä kysymyksissä.
